8. CMADFI-tapahtuma kokoaa yhteisömanagerit ja somemanagerit Viking Gracelle 27.1.-28.1.2019

Mikä on yhteisö?

Wikipediassa yhteisö on määritelty näin:

"Yhteisö on esimerkiksi elämänmuodon, taloudellisten tai aatteellisten päämäärien perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä tai yhteenliittymä.[1] Yhteisön käsitteen merkityksestä ei olla yksimielisiä.[2] Suomen laissa ja verotuksessa yhteisöllä tarkoitetaan eräitä yhtiöitä ja muita oikeushenkilöitä."

Yhteisön sosiologinen määritelmä taas on:

"Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan. Usein yhteisöihin liittyminen edellyttää hyväksyntää muilta kyseisen yhteisön jäseniltä."

Pyysin määritelmiä myös aiemmista CMADFI-tapahtumista tutuilta Miia Kososelta ja Harto Pöngältä.

Miia Kosonen

Tutkija Miia Kosonen vastasi näin:

"Yhteisö rakentuu ihmisten yhteisen intressin ympärille. Yhteisöissä korostuvat ihmisten väliset suhteet ja niiden ylläpitäminen - ei siis yksisuuntainen sisällön jakelu, alustat tai tekniikat. Yhteisön muoto ja rakenne on jatkuvassa liikkeessä. Harva yhteisö toimii yksinomaan verkossa tai kasvokkain, vaan erilaiset vuorovaikutuksen tavat täydentävät luontevasti toisiaan."

Miian lempisitaatti on "Tiedon jakaminen on yhteisöön kuulumisen luonnollinen sivutuote (Wenger, 1998)", mikä tarkoittaa hänen mielestään sitä, että on tärkeämpää ravita yhteenkuuluvuutta kuin saada ihmiset pakonomaisesti tuottamaan jotain sisältöä. Tähtää siis yhteisöllisyyden tukemiseen, älä siihen, miten saisit väkisin 'aktivoitua' jäseniä!

Harto PönkäTietokirjailija Harto Pönkä taas vastasi viittaamalla kirjaansa Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Verkkoyhteisöt ovat monessa suhteessa kuin suuria ryhmiä, mutta kokonsa vuoksi niissä esiintyy ryhmiin verrattuna huomattavasti monimutkaisempia sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusmekanismeja jäsenten kesken. Verkkoyhteisön määritelmään katsotaan tavallisesti kuuluvan suhteellisen tiukka yhteisöllisyys sekä toiminnan pitkäaikainen kesto.

Mallista käytetään nimitystä käytäntöyhteisö tai toimintayhteisö, ja professori Kai Hakkarainen on suomentanut sen tunnusomaiset piirteet seuraavasti:

  1. Yhteisön jäsenten väliset pitkäaikaiset ja vastavuoroiset suhteet, jotka voivat olla joko harmonisia tai ristiriitaisia
  2. Yhteisten toimintatapojen muodostuminen, joiden varassa yhteisö tekee asioita yhdessä
  3. Tiedon nopea virtaaminen ja innovaatioiden leviäminen yhteisön sisällä
  4. Yhteisö ei tarvitse johdantoja ja selittelyjä, koska keskustelut ja vuorovaikutus seuraavat suoraan toinen toisiaan
  5. Tyypillisesti käytännön yhteisön on helppoa hyvin nopeasti asettaa ratkaistavana olevat ongelmat
  6. Osanottajilla on yhteinen käsitys yhteisön jäsenistä, vaikka jäsenyys ei olisikaan muodollista
  7. Yhteisön jäsenet tietävät mitä kukin yhteisön jäsen tietää, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa (heillä on nk. metatietoa yhteisön jäsenten tiedosta
  8. Yhteisön jäsenet määrittelevät vastavuoroisesti omia identiteettejään 
  9. Osanottajien on helppo arvioida suoritettujen toimintojen ja saavutettujen tulosten hyväksyttävyyttä suhteessa yhteiseen yritykseen
  10. Yhteisö nojautuu toiminnassaan erilaisiin esineellistymisprosessin tuotoksiin, kuten erityiset työvälineet, tietoesitykset ja muut artefaktit
  11. Yhteisö kehittää omaa paikallista tietämystään jaettujen tarinoiden ja sisäpiirin juttujen muodossa
  12. Yhteisön omien kielenkäyttötapojen kehittyminen ja uusien vuorovaikutusta palvelevien ilmausten käyttäminen ja luonteva keksimisen
  13. Yhteisön oman keskustelun ja vuorovaikutuksen tyylin kehittyminen, joka voi palvella jäsenyyden tunnusmerkkinä
  14. Maailmaa jostakin tietystä näkökulmasta tarkastelevan yhteisen keskustelun tai diskurssin syntyminen.

Miten sinä määrittelet yhteisön?

Vastaa twiittaamalla: