Seitsemäs CMADFI-tapahtuma 22.1.2018 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla

Livestä someen: Teatteri sosiaalisessa mediassa

Sisältömarkkinointi ja kohdeyleisön tavoittaminen olivat toivelistalla korkealla, kun kysyimme CMAD-tapahtuman sisältötoiveita. Sari Andersson avaa näkökulmia teatterin somemaailmaan.

Teatteri on noin 2500 vuotta vanha taidemuoto. Ammattimaista viestintää ja markkinointia teatterissa on kuitenkin ollut vasta korkeintaan pari vuosikymmentä. Ja nyt me olemme jo täysillä mukana digiloikassa! Vielä ei taida missään teatterissa olla käytössä ammattinimikettä yhteisömanageri. Tehtävää hoitavat suuremmissa teatteritaloissa viestinnän suunnittelijat, tiedottajat tai markkinoijat, joiden toimenkuva on varsin laaja.

Teatteri on sosiaalisen median ympäristönä kiinnostava ja houkutteleva. Niin paljon tapahtuu näyttämöllä ja niin paljon niiden kulissien takana. Teatterit kuitenkin harvoin pääsevät samantyyppisen somehypetyksen kohteeksi kuin elokuva tai televisio. Olisiko tässä kuitenkin mahdollista edes aika-ajoin onnistua?

Teatteri ohitti Twitterissä Tanssi Tähtien Kanssa sarjan

Noin vuosi sitten koimme huikeita hetkiä, kun saimme ennätysmäärän livetwiittajia Tampereen Työväen Teatteriin CMADFI-tapahtuman tiimoilta. Ohitimme Twitter-maininnoissa MTV3:n suosikkisarjan Tanssii tähtien kanssa! Noin 150 CMADFI-jatkoille osallistujaa istui Suuren näyttämön katsomossa ja twiittasi suoraan Mielensäpahoittajan Suomi –näytelmän harjoituksista. Harjoitusten päätyttyä yhteisömanagerit ja työryhmä jakoivat kokemuksia ja twiittajaat pääsivät vielä kävelemään näytelmän lavasteisiin.

1. CMADLiveTTT trendasi twitterissä tapahtumapäivänä 23.1.2017. #TTTeatteri isompi kuin #mtvttk

Mitä opimme? Kun kanavat avattiin, näytelmä trendasi twitterissä (kuva 1). Osaa TTT:n twitteriä seuraavista iso twiittimäärä ärsytti. Heitä rauhoiteltiin kertomalla, että kyse on lyhytkestoisesta tapahtumasta ja toki tapahtuman alussa siitä infottiin Twitterissä erikseenkin. Kännykän ja teatteriesityksen yhteiselo oli varsin sujuvaa. Myöhemmin työryhmä kommentoi, että tällaista lisää. Kaikin puolin onnistunut kokeilu siis.

Teatteri someympäristönä

Tapahtumapuolella kännykät ja tapahtumasta postailu ovat jo arkipäivää. Teatterissa taas kännykän käyttö on kielletty sekä siksi, että kännykät estävät yleisöä keskittymästä ja kuulemasta. Se on kielletty myös siksi, että kaikkea näyttämöllä nähtävää suojaavat tekijänoikeudet. Aineiston edelleen lähettäminen somessa voi rikkoa jonkin tahon tekijänoikeuksia. Samantyyppisiä rajoituksia on muissakin livetapahtumissa, kuten vaikkapa konserteissa tai keikoilla.

Nämä ovat vain hidasteita, sillä kerrottavaa kyllä löytyy. Yhdessä suuressa musikaalissa voi työryhmässä olla noin 100 henkilöä. Teoksen ohjaajalla on käytössään moniammatillinen tiimi, johon kuuluu ammattilaisia ompelijasta ja lavasterakentajasta koreografiin ja valosuunnittelijaan. Teatteriharjoituksia on kuutena päivänä viikossa ja esimerkiksi tammikuussa ensi-iltaan tulevalla musikaalilla Tytöt 1918 on kaikkiaan 88 harjoitusta ennen ensi-iltaa.

Miksi sosiaalinen media on tärkeää? Kaikkihan tapahtuu meillä näyttämöllä, läsnäolossa?

Sprout Socialin tällä viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan ihmiset ovat todella halukkaita kertomaan lomistaan ja matkustamisestaan sosiaalisessa mediassa. 79% kyselyyn vastanneista kertoi, että sosiaalisesta mediasta on tullut heidän lempimediansa mitä tulee elämän merkkipaaluista kertomiseen ystäväpiirille ja kanavista ykkösenä on Facebook (94%). Brändi, olipa se vaikka hotelli tai teatteri, saa olla tapahtumassa esillä. Sitä suositellaan, sitä kiitetään ja ehkä halutaan maininnasta jotain etuakin. Kulutuskäyttäytyminen on tapa kertoa itsestään muille, postauksella varmistetaan, että tapahtuma varmasti nähdään. Ja brändin odotetaan kommentoivan tai tykkäävän sekä jakavan itsestään tehtyjä postauksia. Kenttä on siis auki. Miten sitä kannattaisi hyödyntää?

Kuva 3. Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkein kanava, jossa kerrotaan oman elämän merkittävistä tapahtumista

Eikä sosiaalisen median läsnäolossa ole kyse vain brändistä tai tuotteista. Siinä on kyse myös saavutettavuudesta ja yhteisön arjessa mukana olemisesta. Tulevaisuuden visioissa teatteri tavoittaa, tavalla tai toisella, yleisönsä myös kotisohvalla. Mutta mitä tehdä tällä välin ennen kuin tulevaisuudenvisiot käyvät toteen?

Hyvä vuorovaikutus kasvattaa brändin arvoa, sitouttaa ja vaikuttaa myös ostopäätöksiin. Samalla se on ainutlaatuinen tapa saada suoraan katsojapalautetta, niin kiitoksia kuin kehittämisen kohteitakin.

Samalla tavalla kuin viestinnän malli aikoinaan muuttui injektiomallista myös erilaiset asenteet, ympäristön ja tilanteen huomioivaksi prosessiksi, ollaan AIDA-mallista siirtymässä Engagement Engine –ajatteluun. Muun muassa Rob Flaherty on sanonut: ”Brand is what brand does”. Viime vuosina paljon puhuttu tarinallistaminenkin on muuttunut muodosta Story Telling muotoon Story Doing.

Brändi on yhä vähemmän brändin itsensä hallussa. Se muodostuu kuluttajien ja brändin vuorovaikutuksessa. Käyttäjät luovat, muovaavat ja uudistavat brändiä, kuten Elisa Levanto Kubosta blogiinsa poimimassa kaaviossa kuvaa.

Kuva 4. AIDA-mallista Engagement Engine –ajatteluun.

Kohti dialogia

Olen parhaillaan tekemässä Kulttuurituottaja YAMK opinnäytetyötä Seinäjoen Ammattikorkeakouluun siitä, miten teattereiden ja siinä ohessa muidenkin tapahtumantuottajien kannattaisi kehittää nykyisiä tapojaan vuorovaikuttaa somessa. Miten istuttaa innokas kameransa ja kysymystensä kanssa heiluva yhteisömanageri keskelle tapahtumatuottamisen hektistä arkea niin, että materiaalia syntyy mutta itse ydintuotanto saa kuitenkin tehdä niin sanotusti duuninsa rauhassa? On kiinnostavaa tutkia, miten tätä tehdään meillä nyt ja miten sitä tehdään muualla Euroopassa.

Pelkän someläsnäolon rakenteiden sijasta teattereidenkin pitäisi panostaa enemmän sosiaalisen median tavoitteiden luomiseen, sisällön tuottamisen tapojen uudistamiseen sekä tulosten mittaamiseen. Tiivistetysti ei vaan tuutata markkinointiviestiä maailmalle vaan tuotetaan aidosti kiinnostavaa, omaleimaista ja omaa brändiä tukevaa sisältöä.

Sari Andersson on Tampereen Työväen Teatterin tiedottaja ja häärii somessa. Hän oli viime vuonna mukana järjestämässä CMADLiveTTT-tapahtumaa ja aikoo ensi vuonnakin osallistua tapahtumaan Lappeenrannassa.
https://www.linkedin.com/in/sariandersson/
https://twitter.com/SariAndersson
 

comments powered by Disqus